Ikuisesti

Tänään käväisin töiden jälkeen kirjastossa katsomassa kiinnostavia kirjoja ja käteen osui ensimmäisenä opus jonka ensimmäisessä lause kuului: "Olen renessanssi-ihminen."

Minulla on monta intohimoa ja kaiken lisäksi olen erittäin kunnianhimoinen. Filosofian opettajani lukiosta totesi vanhemmilleni että hän ei ole koskaan tavannut yhtä kunnianhimoista ihmistä kuin minä. Se on totta; olen aina halunnut kaiken ja parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Palatakseni takaisin intohimoon.. Olen tajunnut kantapään kautta että miksi intohimo on kärsimyksistä suurin. Kun haluaa parhaan kaikesta ja vain sen ainoastaan niin tuntee myös paljon tuskaa. Odottamisen epätoivoa, suurta yksinäisyyttä ja loputonta turhautumista. Voi oikein märehtiä noissa em. tuntemuksissa ja voi kyllä minä siitäkin nautin ;)

Kunnianhimoisena ihmisenä haluan saavuttaa paljon elämässäni. Haluan paljon sivistystä, laajimman mahdollisen koulutuksen ja jatkuvia onnistumisen elämyksiä. Haluan kehittyä, tietää asioita ja kokeilla mitä tahansa mieleen tuleekin.

Elämä on näyttänyt että on hyvin vähän -jos ollenkaan- asioita joihin en kykene.

Tuon kirjan renessanssi-ihmisen kaatoi kateellisen loputon himo omistaa se mitä renessanssi-ihminen oli elämässään luonut mutta kuka lopulta kärsi eniten; se joka jakoi sydämestään vai se joka halusi pitää kaiken itsellään?

Musiikki on vakava asia

Kuuntelen nykyään lähes kaiken musiikin Spotifyn kautta ja ilmaisversiossa pyörii jonkun verran mainoksia tyyliin levy-yhtiöiden uudet bändilöydöt.

Onpa tämä Villieläin jotenkin outo bändi. Raskas musiikki on tuttuakin tutumpi juttu (ja suuri rakkaus) mutta suomeksi laulettuna tilulilu-ratsu-hevi kuulostaa oudolta ja ensimmäinen mielikuva tästä oli "ahaa, taas joku Lordi-kopio". Bändin omilla sivuilla tätä mainostetaan joksikin eeppiseksi matkaksi muihin maailmoihin shamanismia unohtamatta. Kieltämättä jotkut sävelkulut ovat ihan makeita mutta Battlelore ja Nightwish ovat jo olemassa.

Naislaulaja on kuin Turunen ja miekkoset Teräsbetonista. Eniten kuitenkin rassaa suomeksi laulaminen, kliseisyys ja yleinen mielikuvituksen puute. Kaikki suomeksi laulettu hevi ei ole roskaa (tsekkaa vaikka Korpiklaani tai Kotiteollisuus) mutta suurin osa on ;)

No, kuuntelee tätä varmaan toisella korvalla.

Päivän levyarvostelu: Villieläin - Julma satu

o/ Syksy

Aika alkaa kuuntelemaan melankolista (synkkyys)musiikkia ja polttelemaan (itämaisissa) lyhdyissä kynttilöitä. Jo pelkkä ajatus piristää..

Musiikkisuosituksia:

Therion - Vovin, CMX - Vainajala, Saturnus - For the loveless lonely nights

Tarkoitukseen sopivimmat lyhdyt ja tuikkukupit löytyvät Tiimarista ja Indiskasta.

Illan kruunaa pullo punaviiniä tai glögiä, ulkoa löytyvä upottava pimeys ja tietoisuus siitä että tämäkin hetki on vain yksi kaikkien joukossa.

Sneak peak: Therion - Clavicula nox

Eräs toteamus

Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa.
- Nuuskamuikkunen-

Päivän biisi: PMMP - Päiväkoti

Not easy

On helppoa olla vaikea ja toisinpäin. Ajattelinpa tuossa kirjoittaa hienon mielipidekirjoituksen Karjala takaisin- aiheesta mutta taidan sittenkin jättää väliin.

Mainittakoon että en kuulu heihin jotka sen tahtovat takaisin, toim. huom.

En usko että aikoinaan Viipurista evakkoon lähtenyt mummonikaan olisi koskaan halunnut muuttaa takaisin vanhaan kotikaupunkiinsa. Nämä ihmiset ovat ehtineet rakentaa elämänsä uusille asuinsijoille -kuten myös he jotka sijoitettiin evakkojen entisille kotipihoille.

Päivän laulu: Karjalan kunnailla (suom. Valter Juva)

Ihon alle

Hyvin harvat ihmiset jäävät mieleen niin vahvasti että heitä muistellaan vuosienkin jälkeen jonkinasteisten haikeiden tunnelmien vallitessa. Minulla niitä on muutama, ehkä yhden käden sormilla laskettava määrä.

Erään foorumin keskusteluketjussa nainen ihmetteli että miksei hän syty kehenkään mieheen jota tapailee nettitreffien kautta. On hyvin sattumanvaraista -oli tavattu sitten netissä tai ns. oikeassa elämässä - että edes sadas ihminen saa kiinnostuksen heräämään. Seksiä voi harrastaa usemman kanssa kuin seurustella ja esim. nettitreffien kautta etsitään yleensä sitä Oikeaa.

Ei yhden ihmiselämän aikana ehdi loppujen lopuksi tutustua perinpohjaisesti kovin moneen joten ehkäpä kannattaisi keskittyä niihin harvoihin ja valittuihin kohtuullisella intensiteetillä.

Päivän biisi: Activ - Under my skin

Nainen ja piano

Syksy tuntuu ilmassa ja näkyy puissa pihlajanmarjoina.. Myös jonkinlainen abnormaali luovuuspuuska taitaa kohta nostaa päätään tässä kyökissä.

Piirrän välillä ja nyt tekisi mieli ostaa kunnon taiteilijatarvikkeet :) Olen niin itsekriittinen etten kykene laittamaan omia töitäni esille mutta ehkä jonain päivänä.. Nyt minulla on seinällä kavereiden töitä joita on kertynyt vuosien mittaan lukuisia kappaleita.

Kaverini oli ilmoittanut tyttärensä kansalaisopiston teatterikurssille ja katsoin itsekin tarjontaa; aika kallista verrattuna siihen mitä se oli silloin kun itse kävin kursseilla. Soitin pianoa lähes yli 10v kansalaisopiston ohjauksessa ja kävin perustason musiikinteoriat&säveltapailut ohella. Kurssit maksoivat siihen aikaan 100mk per vuosi ja teoriaopinnot 50mk. Nyt hintaa kertyy vuoden opiskelulle n. 440€ pelkästään pianonsoiton osalta. Toki opetus on tutkintotavoitteellista mutta niin se oli myös minun aikoinani. O tempora, o mores..

Päivän levy: Tori Amos - Abnormally attracted to sin

Sosiaalipornoa

Niin, keskiviikkona sitä taas saa katsella ihan koko rahan edestä eli Big Brotherin uudet jaksot alkavat pyörimään.

En muista että katsoinko viime vuonna yhtäkään jaksoa kokonaisuudessaan.. Mutta kuulin talon kuulumiset töissä  joten mikään "huippuhetki" ei jäänyt myötäelämättä.

Voi olla että tänä vuonna tutustun BB:hen aikaisempaa syvällisemmin koska ennakkotietojen mukaan sinne on tulossa melko kiinnostavia (ja jo osittain tuttuja) persoonallisuuksia.

Päivän levy: The 69 Eyes - Devils

Fine tea

Tänään on ollut tunnelmiltaan erilainen päivä..

Ei ole edes ahdistanut ;) Turhautuminen ja tylsistyminen lienevät kuitenkin niitä oikeita nimityksiä meikäläisen perusfiiliksille. On niitä toki muitakin mutta nämä ovat nk. vakioita tällaisina aikoina :)

Vaniljatee on suosikkijuomaa mikäli pitää teetä juoda.. En ole ollut koskaan kahvin tai teen ystävä mutta joistain maustetuista teelaaduista ja samovaarilla haudutetusta venäläisestä teestä pidän.

Päivän musiikki:

Björk - Greatest hits, Poets of the fall - Revolution roulette

Clean your space

Poistin kaikki entiset höpötykset.. Vähän sama juttu kuin vanhojen päiväkirjojen kanssa jotka revin ja heitin roskiin joskus viime vuonna. On asioita joita kannattaa muistella ja on asioita joita ei kannata muistella (muistaa ilmankin, heh).

Anyways.. Oli ja meni, everybody happy.

Tämän päivän menu on käsittänyt lähinnä astro-tv:n lähetysten katsomista netistä ja blogien yms. lukemista. Viimeiset päivät ovat olleet hyvin samanlaisia ja alkaakin olemaan sen verran tylsää että harkitsen lähtöä maalle. Vielä kun pääsis eroon omasta päästään vähäksi aikaa niin avot ;)